"Nainen tarkasteli nimiä. Tutki niitä yksitellen. Hän oli jo päättänyt, kuka olisi ensimmäinen, mutta oli silti punnitsevinaan kaikkea vielä kerran. Sitten hän huokaisi tyydytystä tuntien ja rengasti nimen kaksinkertaisella punaisella ympyrällä. Hän sytytti savukkeen ja ryhtyi käymään käsikirjoitusta läpi."<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
"Van Veeteren asetti valokuvat syliinsä ja ryhtyi tutkimaan niitä. Kolmekymmentäviisi nuorta miestä. Kolme heistä oli saanut surmansa tämän naisen kädestä. Tämän hennosti hymyilevän naisen, jolla oli tumma baskeri ja vaalea takki. Vasemmassa poskessa pieni syntymämerkki… Kuinka vanha sinä oikeastaan olet? komisario mietti. Ja montako nimeä listallasi on?"
Mies toisensa jälkeen on ammuttu; murhaaja ei epäröi eikä erehdy. Mikä mahtaa olla syynä näihin säälimättömiin rikoksiin? Mitä tarkoittaa musiikki, joka kuuluu uhrien puhelimista? Komisario Van Veeteren kaivautuu vastahakoisesti yhä syvemmälle tapaukseen, jonka juuret ulottuvat kauas menneisyyteen, kokonaista ihmisikää kauemmas.
