”Joudutte tekemisiin amerikkalainen nuoriso –nimisen vaarallisen eläinlajin kanssa, eikä se anna armoa. He ovat kuin lämpöhakuisia ohjuksia. Kun he käyvät kimppuunne, he tekevät sen ikiaikaisen vaistonsa ohjaamina.”<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />
New Yorkin yliopiston kasvatustieteen professorin varoitukset eivät pelästyttäneet nuorta Frank McCourtia. Kansankynttilän taival tosin käynnistyi takkuisesti – ensimmäisenä työpäivänään McCourt oli saada potkut syötyään oppilaan pois heittämän voileivän ja toisena vitsailtuaan irlantilaisten rakkaudesta lampaisiin. Opettajan värikkäät tarinat Irlannista jalostuivat kuitenkin vähitellen persoonalliseksi opetusmetodiksi, joka tehosi oppilaisiinkin.
McCourt kuvaa muistelmiensa kolmannessa osassa kolmikymmenvuotista opettajanuraansa New Yorkissa, ajanjaksoa, jota järisyttivät hänen henkilökohtaisessa elämässään muun muassa kesken jääneet tohtoriopinnot sekä avioero.
