”Minä en saa vihata äitiäni. Minä en saa vihata äitiäni...". Tätä Benet toistelee itselleen odottaessaan äitiään Mopsaa, joka on ollut monet vuodet mielisairas ja tehnyt hänen lapsuudestaan yhtä helvettiä. Nyt Mopsa on terveiden kirjoissa, ja tulossa vierailulle tyttärensä kotiin.

Mopsan pitkän vierailun aikana Benetin pieni poika sairastuu kulkutautiin ja menehtyy. Syvältä tuskansa keskeltä Genet havaitsee, että talossa kuitenkin liikuskelee pieni poika - aivan hänen oman Jamesinsa ikäinen. Mopsa on luvannut huolehtia erään tuttavansa pojasta tämän matkan aikana. Siitä alkavat tapahtumat, joita Benet ei kohta enää pysty hallitsemaan. Merkillisiä, tuskaisia, kammottavia asioita alkaa paljastua Mopsan ja hänen hoitopoikansa vaiheilta. Hiljaisen, hiukan salamyhkäisen pojan, josta Benet on huomaamattaan alkanut pitää.

Syyllisyyden puu pitää lukijan lähes hypnoottisen jännityksen kourissa. Se on englantilaisen rikosromaanin parasta perinnettä edustava romaani rakkaudesta, syyllisyydestä ja perhesiteiden pelottavista kahleista.

 

OMA ARVIO:  **