Kun pieni Eino-poika sairastuu kesken yöunien, ei mikään ole perheessä niin kuin ennen. Koko tulevaisuus on yhtäkkiä särkynyt, ja rakkaat muistot lapsen syntymästä ja kasvamisesta tuntuvat sanomattoman kipeiltä. Päivät sairaalassa vaihtuvat viikoiksi, mutta mitä pitäisi toivoa? Einon parantumista, jota ei voi tapahtua, vai Einon kuolemaa, jotta kärsimys vihdoin loppuisi?

 

Lapsen saamisen sanotaan olevan korkeakoulu naisen elämässä. Entä lapsen kuolema – helvetin korkeakoulu? Johanna Ervast kertoo tässä kirjassa kovimmasta iskusta, joka vanhempiin voi osua, lapsen sairastumisesta ja kuolemasta. Tulevaisuutta ei kuitenkaan voi ennustaa, vaan elämä on otettava vastaan sellaisena kuin se tulee.

 

OMA ARVIO:***