(toim. Jukka Parkkinen)
Tuomas Alatalo (s.1977) on vaikeasti cp-vammainen nuori, joka puhumattomuutensa takia luokitellaan vähälahjaiseksi. Näytti siltä, että hänen kohtalonaan oli tulla syrjäytetyksi normaalista elämästä laitoshoitoon. Perheen ja muutamien asiantuntijoitten löydettiin kuitenkin keino, jolla Tuomas pystyi kommunikoimaan ja ilmaisemaan ajatuksiaan muille. Fasilitoinnin avulla hän rikkoi puhumattomuutensa muurin, ja ulos pääsi älykäs, tarkkanäköinen ja kirjallisesti lahjakas nuorukainen.
Kirjassaan Tuomas Alatalo kertoo siitä taistelusta, joka edelsi mykkyyden murtamista. Hän kertoo terveitten maailman ennakkoluuloista, yhteiskunnan valtakoneiston ja byrokratian kiemuroista ja esteistä, joita hyvää tarkoittaen, mutta ymmärtämättömästi vammaisille on asetettu.
OMA ARVIO:***
