Hän piti pihoilla kuhisevasta elämästä, liidunvalkoisista vuodevaatteista jotka lepattivat narulla ja maalin hajusta. Hän piti siitä ja hän halusi tuhota sen. Kaikki elävät rotkon reunalla, hän ajatteli, ja minä tuuppaan heidät yli laidan.

Hän tulee jostain ja häviää kuin tuhka tuuleen. Hänen kepposensa eivät ole harmittomia piloja, vaan pahansuopia tekoja, jotka sysäävät ihmisten elämän raiteiltaan. Kun hänen temppunsa alkavat saada yhä kieroutuneempia sävyjä, alkaa tuntua ilmeiseltä että vielä sattuu jotain todella kamalaa.

Kaikki ovat ymmällään, heidän joukossaan myös komisario Konrad Sejer ja hänen ”oikea kätensä” Jacob Skarre. Vaikka poliisilla on aavistuksensa, alkaa lukija jossain vaiheessa pelätä, etteivät poliisit ehdi puuttua tapahtumiin ajoissa.

Karin Fossumin Varoitus tarjoaa jännitystä kirjan alusta loppuun, viimeiselle sivulle saakka.

OMA ARVIO: ***