2149663.jpg


Vaikka lapsella on toiminnallisia rajoitteita, hänellä on oikeus yhteenkuuluvuuteen ja samanarvoiseen koulutukseen muiden lasten kanssa. Tämä kuulostaa itsestään selvältä, mutta oikeuden toteutuminen käytännössä ei ole aina helppoa.<?xml:namespace prefix = o ns = "urn:schemas-microsoft-com:office:office" />

Kuulovammaan liittyy monenlaisia haasteita. Osaa ongelmista voidaan lievittää teknisten apuvälineiden avulla. Myös ympäristötekijöihin voidaan vaikuttaa. Suuremmat haasteet liittyvät kuitenkin, kuinka ihmiset reagoivat itselleen vieraaseen asiaan ja ottavat haasteet vastaan. Jotkut voivat väheksyä kuulovammaisten lasten ongelmia, jolloin lapsiin kohdistuu liian suuria vaatimuksia. Toiset puolestaan näkevät vain vaikeuksia ja rasitteita ja pyrkivät välttämään toimimista tällaisten lasten kanssa. Monet kuitenkin haluavat auttaa, mutta he ovat epävarmoja, koska eivät tiedä, mitä kaikkea kuulovammaisuuteen liittyy.

Susanne Snellmanilla on tietoa, sillä vaikeasti kuulovammaisen pojan äitinä hän on nähnyt, mitkä asiat kouluissa toimivat, mutta hän on myös nähnyt paljon sellaista, mikä ei toimi. Tässä helppotajuisessa kirjassaan hän muuttaa vaikeudet positiivisiksi mahdollisuuksiksi. Hän kertoo ymmärrettävästi kuulovamman lääketieteellisestä taustasta ja teknisistä apuvälineistä. Runsaiden käytännönläheisten neuvojen avulla hän opastaa, mitä opettajan kannattaa ottaa huomioon luokkahuoneessa ja opetuksessa, jotta kuulovammainen oppilas pystyy omaksumaan opetuksen eikä jää ulkopuoliseksi. Susanne antaa arvokkaita työkaluja, joista on apua luokanopettajien lisäksi myös muille ja muidenkin toimintarajoitteisten lasten kuin kuulovammaisten kanssa toimiville. Thomas Lindbergin mainiot piirustukset tekevät kirjasta hauskan ja selkeän. Tämä on kirja, josta on todella APUA.

Berit Lagerheim, lastenpsykiatri

Teoksen Tervettä puhetta lapsen vammaisuudesta kirjoittaja

                        

 OMA ARVIO:  ***