Hän tunnusteli allaan olevaa maata ja sai käteensä kourallisen hiekkaista multaa, jonka päästi valumaan sormiensa lomasta. Mullan haju oli voimakas, imelän tukahduttava, ja hänestä tuntui yhtäkkiä että hän oli jossain maan alla. Hän joutui pakokauhun valtaan. Tunne oli klaustrofobinen. Tietämättä tilan todellista kokoa hän loi mielessään kuvan seinistä, jotka lähestyivät hitaasti, ympäröivät häntä joka puolelta. Happi tuntui loppuvan, ja hän raapi kaulaansa, mutta pakotti sitten itsensä hengittämään syvään ja rauhallisesti saadakseen pakokauhun hellittämään.
Varhaisena kesäaamuna pikkupojan ritarileikki saa äkillisen lopun. Poika löytää maasta alastoman naisen, joka tuijottaa suoraan häneen.
Nuori nainen on murhattu. Poliisi on ymmällään, kun ruumiin alta löytyy kahden naisen luurangot. Mitä tekemistä vastalöydetyllä ruumiilla on kahden 1970-luvun lopussa kadonneen naisen kanssa? Etsitäänkö nyt murhaajaa, joka on odottanut yli kaksikymmentä vuotta edellisen rikoksensa jälkeen, vai onko liikkeellä jäljittelijä?
Konstaapeli Patrik Hedström saa tutkinnan johdettavakseen, ja pian mystinen tapaus vaivaa häntä päivin öin. Kun sitten neljäs nainen katoaa, Patrik tietää että jokainen sekunti on kallis, jos hänet aiotaan löytää elävänä.
”Saarnaaja on hieno perinteisen palapelidekkarin ja nykyaikaisen psykologisen jännitysromaanin sekoitus, tyylikkään hallittu ja yllättävä kokonaisuus.” – Me Naiset
OMA ARVIO:**
