”Näppää kuva, Mariechen”, huutaa kirjailija uskolliselle ystävättärelleen. Marien vanha Agfa-Box olikin toisenlainen kuin kaikki muut kamerat: sodan jaloista säästyttyään se ei tyytynyt näyttämään pelkkää todellisuutta vaan pystyi katsomaan sekä menneeseen että tulevaan, tekemään sekä pelot että toiveet näkyviksi.


Vuosikymmeniä myöhemmin istuutuvat kuuluisain kirjailijan kahdeksan lasta saman pöydän ääreen. Vilkkaasti keskustellen he käyvät läpi monimuotoisen perheensä elämää, ja jokainen muistelee omalla tavallaan isää, lapsuuttaan, Marien laatikkokameraa ja sen ällistyttäviä kuvia.

 

Taikalaatikolla Gunter Grass jatkaa omaelämäkertaansa, jonka Sipulia kuoriessa (2007) aloitti, tällä kertaa kätkeytyen lastensa puheenvuorojen ja ihmekameran otosten taakse. Samalla hän pystyttää iloisen muistomerkin ystävättärelleen valokuvaaja Maria Ramalle, joka oli tiiviisti mukana hänen perheensä elämässä 1950-luvulta aina kuolemaansa vuonna 1997 saakka.

 

OMA ARVIO:  **